Astevaihtelu alkaa olla selvä. Jatketaan kuitenkin vielä preesensin kanssa.
Valitettavasti eestin kielessä on runsaasti epäsäännöllisiä verbejä. Ymmärtääksemme ne paremmin, meidän on osattava muodostaa III infinitiivin, eli ma-tegevusnime, joka on eestin kielessä verbien alkumuoto.
rääki/ma - rääki/da (puhua)
saavuta/ma - saavuta/da (tavoittaa)
kujuta/ma - kujuta/da (kuvitella)
III infinitiivi on aina vahvassa asteessa!
Muutamien verbien I ja III infinitiivien juuret ovat erilaisia:
söö/ma - süüa (syödä)
löö/ma - lüü/a (lyödä)
too/ma - tuu/a (tuoda)
joo/ma - juu/a (juoda)
tule/ma - tul/la (tulla)
pane/ma - pan/na (asettaa; sijoittaa)
Sellaisissa tapauksissa kaikkien persoonamuotojen juuri tulee III infinitiivista:
söö/ma - süü/a - mina söö/n
tule/ma - tul/la - minä tule/n
Imperfekti
Eestin kielessä on kaksi imperfektin muotoa:
-si imperfekti
jaluta/da - mina jaluta/si/n (kävellä)
joonista/da - mina joonista/si/n (piirtää)
Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä:
mina jaluta/si/n - sina jaluta/si/d - tema jaluta/s
meie jaluta/si/me - teie jaluta/si/te - nemad jaluta/si/d
-i imperfekti
tul/la - tul/i/n
pan/na - pan/i/n
Myös tässä tapauksessa yksikön 3. persoona on ilman persoonapäädettä:
mina tul/i/n - sina tul/i/d - tema tul/i
meie tul/i/me - teie tul/i/te - nemad tul/i/d
Imperfektin kaikki persoonamuodot ovat vahvassa asteessa.
Toivottavasti osasin tehdä tämän aiheen selväksi. Kysykää heti, jos jotakin jäi epäselväksi.
Lunttilappu
18.11.2008 13:42 | Heinar
Astevaihtelun ei pitäisi tuotta suomalaisille ongelmaa, sillä suomen kielessä esiintyy täsmälleen samanlainen ilmiö. Helpottaakseni kuitenkin opiskelua, annan tässä pienen neuvon.
Verrataan suomen ja eesti kielen verbejä.
Ensiksi vahva-asteinen verbi:
Suomen kieli Eestin kieli
ottamaan sattu/ma
ottaa sattu/da (joutua)
otan satu/n
otat satu/d
ottaa satu/b
otamme satu/me
otatte satu/te
ottavat satu/vad
ota! satu!
ottakaa! sattu/ge!
älä ota! ära satu!
älkää ottako! ärge sattu/ge!
Kuten huomaatte suurimmassa osin astevaihtelu eestin kielessä on preesensissä sama, kuin suomen kielessä, paitsi yksikön ja monikon 3. persoonassa.
Samoin, kuten suomen kielessä 1. persoonan juuri on aina päinvastaisessa asteessa, kuin I infinitiivin juuri.
Imperfekti eestin kielessä eroaa suomen kielestä.
otin sattu/si/n
otit sattu/si/d
otti sattu/s
otimme sattu/si/me
otitte sattu/si/te
ottivat sattu/si/d
Imperfektin kaikki persoonat ovat eestin kielessä vahvassa asteessa.
Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä.
Heikkoasteinen verbi:
kuuntelemaan hakka/ma
kuunnella haka/ta (alkaa, ruveta)
kuuntelen hakka/n
kuuntelet hakka/d
kuuntelee hakka/b
kuuntelemme hakka/me
kuuntelette hakka/te
kuuntelevat hakka/vad
kuuntele! hakka!
kuunnelkaa! haka/ke!
älä kuuntele! ära hakka!
älkää kuunnelko ärge haka/ke!
Koska I infinitiivin juuri on heikossa asteessa, kaikki persoonat ovat päinvastaisessa, eli vahvassa asteessa.
Imperfektissä kaikki persoonat ovat aina vahvassa asteessa riippumatta I infinitiivin asteesta.
kuuntelin hakka/si/n
kuuntelit hakka/si/d
kuunteli hakka/s
kuuntelimme hakka/si/me
kuuntelitte hakka/si/te
kuuntelivat hakka/si/d
Kaikki astevaihtelulliset verbit taipuvat ylläolevien esimerkkien mukaisesti.
Toivottavasti siitä lunttilapusta on apua.
Kotitehtäviä.
Kaikissa preesensin muodoissa ja imperfektin persoonissa:
[(-) heikko aste, (+) vahva aste, (*) astevaihteluton]
ruta/ta(-) ( kiirehtiä)
riputa/da(*) (ripustaa)
rippu/da(+) (riippua)