2627282930311
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30123456

AddThis Feed Button RSS

 6. oppitunti (kuues õppetund)
07.12.2008 10:00 | 

 Astevaihtelu alkaa olla selvä. Jatketaan kuitenkin vielä preesensin kanssa.

 

Valitettavasti eestin kielessä on runsaasti epäsäännöllisiä verbejä. Ymmärtääksemme ne paremmin, meidän on osattava muodostaa III infinitiivin, eli ma-tegevusnime, joka on eestin kielessä verbien alkumuoto.

 

 

 

 

rääki/ma - rääki/da  (puhua)

 

saavuta/ma - saavuta/da  (tavoittaa)

 

kujuta/ma - kujuta/da  (kuvitella)

 

III infinitiivi on aina vahvassa asteessa!

 

Muutamien verbien I ja III infinitiivien juuret ovat erilaisia:

 

söö/ma - süüa (syödä)

 

löö/ma - lüü/a  (lyödä)

 

too/ma - tuu/a (tuoda)

 

joo/ma - juu/a (juoda)

 

tule/ma - tul/la (tulla)

 

pane/ma - pan/na (asettaa; sijoittaa)

 

Sellaisissa tapauksissa kaikkien persoonamuotojen juuri tulee III infinitiivista:

 

söö/ma - süü/a - mina söö/n

 

tule/ma - tul/la - minä tule/n

 

Imperfekti

 

Eestin kielessä on kaksi imperfektin muotoa:

 

-si imperfekti

 

jaluta/da - mina jaluta/si/n (kävellä)

 

joonista/da - mina joonista/si/n (piirtää)

 

Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä:

 

mina jaluta/si/n - sina jaluta/si/d - tema jaluta/s

 

meie jaluta/si/me - teie jaluta/si/te - nemad jaluta/si/d

 

-i imperfekti

 

tul/la - tul/i/n

 

pan/na - pan/i/n

 

Myös tässä tapauksessa yksikön 3. persoona on ilman persoonapäädettä:

 

mina tul/i/n - sina tul/i/d - tema tul/i

 

meie tul/i/me - teie tul/i/te - nemad tul/i/d

 

Imperfektin kaikki persoonamuodot ovat vahvassa asteessa.

 

Toivottavasti osasin tehdä tämän aiheen selväksi. Kysykää heti, jos jotakin jäi epäselväksi.

 

 

 

Lunttilappu
18.11.2008 13:42 | Heinar

Astevaihtelun ei pitäisi tuotta suomalaisille ongelmaa, sillä suomen kielessä esiintyy täsmälleen samanlainen ilmiö. Helpottaakseni kuitenkin opiskelua, annan tässä pienen neuvon.

Verrataan suomen ja eesti kielen verbejä.

Ensiksi vahva-asteinen verbi:

Suomen kieli                 Eestin kieli

ottamaan                       sattu/ma 

ottaa                             sattu/da  (joutua)

otan                              satu/n

otat                               satu/d

ottaa                             satu/b

otamme                         satu/me

otatte                            satu/te

ottavat                          satu/vad

ota!                               satu!

ottakaa!                         sattu/ge!

älä ota!                          ära satu!

älkää ottako!                  ärge sattu/ge!

Kuten huomaatte suurimmassa osin astevaihtelu eestin kielessä on preesensissä sama, kuin suomen kielessä, paitsi yksikön ja monikon 3. persoonassa.

Samoin, kuten suomen kielessä 1. persoonan juuri on aina päinvastaisessa asteessa, kuin I infinitiivin juuri.

Imperfekti eestin kielessä eroaa suomen kielestä.

otin                                sattu/si/n

otit                                 sattu/si/d

otti                                 sattu/s

otimme                           sattu/si/me

otitte                              sattu/si/te

ottivat                            sattu/si/d

Imperfektin kaikki persoonat ovat eestin kielessä vahvassa asteessa.

Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä.

Heikkoasteinen verbi:

kuuntelemaan                 hakka/ma

kuunnella                        haka/ta  (alkaa, ruveta)

kuuntelen                       hakka/n

kuuntelet                       hakka/d

kuuntelee                       hakka/b

kuuntelemme                 hakka/me

kuuntelette                    hakka/te

kuuntelevat                   hakka/vad

kuuntele!                      hakka!

kuunnelkaa!                  haka/ke!

älä kuuntele!                 ära hakka!

älkää kuunnelko             ärge haka/ke!

Koska I infinitiivin juuri on heikossa asteessa, kaikki persoonat ovat päinvastaisessa, eli vahvassa asteessa.

Imperfektissä kaikki persoonat ovat aina vahvassa asteessa riippumatta I infinitiivin asteesta.

kuuntelin                     hakka/si/n

kuuntelit                      hakka/si/d

kuunteli                       hakka/s

kuuntelimme                hakka/si/me

kuuntelitte                   hakka/si/te

kuuntelivat                  hakka/si/d

Kaikki astevaihtelulliset verbit taipuvat ylläolevien esimerkkien mukaisesti.

Toivottavasti siitä lunttilapusta on apua.

 

 

Kotitehtäviä.

 

Kaikissa preesensin muodoissa ja imperfektin persoonissa:

 

[(-) heikko aste, (+) vahva aste, (*) astevaihteluton]

 

ruta/ta(-) ( kiirehtiä)

 

riputa/da(*) (ripustaa)

 

rippu/da(+) (riippua)

 


( Päivitetty: 07.12.2008 10:03 )

Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 5.000 (1)




©2009 Eestin kurssi - suntuubi.com