Olemme tutustuneet -si imperfektiin. Eestin kielessä on olemassa tämän lisäksi myös -i imperfekti, kuten suomen kielessäkin.

saa/ma - saa/da

mina saa/n   meie saa/me

sina saa/d   teie saa/te

tema saa/b  nemad saa/vad

saa!    saa/ge!

ära saa!  ärge saa/ge!

mina sa/i/n    meie sa/i/me

sina sa/i/d    teie sa/i/te

tema sa/i     nemad sa/i/d

jää/da - mina jää/n - mina jä/i/n

ol/la  -  mina ole/n  - mina ol/i/n

tul/la  -  mina tule/n  -  mina tul/i/n

Edellämainitut esimerkit taipuvat, kuten samat verbit suomen kielessä.

Muutamissa tapauksissa verbien juuri eli vartalo muuttuu imperfektissä:

lüü/a (lyödä)

löö/ma - lüü/a

mina löö/n    meie löö/me

sina löö/d    teie löö/te

tema löö/b  nemad löö/vad

löö!  löö/ge!

ära löö!   ärge löö/ge!

mina lõ/i/n    meie lõ/i/me

sina lõ/i/d     teie lõ/i/te

tema lõ/i      nemad lõ/i/d

Samanlaisia verbejä ovat:

too/ma - tuu/a (tuoda) mina too/n - mina tõ/i/n

söö/ma - süü/a (syödä) mina söö/n - mina sõ/i/n

Mutta: müü/a - mina müü/n - mina müü/si/n (myydä)

Eestin kieli alkaa näyttää hampaita, eli poikkeuksia. Rohkeutta! Kiinan kielikin on opittavissa (kuulemma).

Pieni kotitehtävä:

Preesensin kaikissa mudoissa ja imperfektissä:

pühki/da(+) (pyyhkiä)

müra/da(*) (mellastaa, telmiä)

peit/a(+) (piillottaa) Tämän verbin imperfektin 3. persoona on poikkeuksellinen: tema peitis. Preesensissä verbin vartalon ja persoonapäätten väliin tulee -a-

Tämäntyyppisiä verbejä ovat:

võtta (ottaa)

saata (lähettää)

kurta  (valittaa)

suuta  (pystyä)

Olemme tutustuneet -si imperfektiin. Eestin kielessä on olemassa tämän lisäksi myös -i imperfekti, kuten suomen kielessäkin.

saa/ma - saa/da

mina saa/n   meie saa/me

sina saa/d   teie saa/te

tema saa/b  nemad saa/vad

saa!    saa/ge!

ära saa!  ärge saa/ge!

mina sa/i/n    meie sa/i/me

sina sa/i/d    teie sa/i/te

tema sa/i     nemad sa/i/d

jää/da - mina jää/n - mina jä/i/n

ol/la  -  mina ole/n  - mina ol/i/n

tul/la  -  mina tule/n  -  mina tul/i/n

Edellämainitut esimerkit taipuvat, kuten samat verbit suomen kielessä.

Muutamissa tapauksissa verbien juuri eli vartalo muuttuu imperfektissä:

lüü/a (lyödä)

löö/ma - lüü/a

mina löö/n    meie löö/me

sina löö/d    teie löö/te

tema löö/b  nemad löö/vad

löö!  löö/ge!

ära löö!   ärge löö/ge!

mina lõ/i/n    meie lõ/i/me

sina lõ/i/d     teie lõ/i/te

tema lõ/i      nemad lõ/i/d

Samanlaisia verbejä ovat:

too/ma - tuu/a (tuoda) mina too/n - mina tõ/i/n

söö/ma - süü/a (syödä) mina söö/n - mina sõ/i/n

Mutta: müü/a - mina müü/n - mina müü/si/n (myydä)

Eestin kieli alkaa näyttää hampaita, eli poikkeuksia. Rohkeutta! Kiinan kielikin on opittavissa (kuulemma).

Pieni kotitehtävä:

Preesensin kaikissa mudoissa ja imperfektissä:

pühki/da(+) (pyyhkiä)

müra/da(*) (mellastaa, telmiä)

peit/a(+) (piillottaa) Tämän verbin imperfektin 3. persoona on poikkeuksellinen: tema peitis. Preesensissä verbin vartalon ja persoonapäätten väliin tulee -a-

Tämäntyyppisiä verbejä ovat:

võtta (ottaa)

saata (lähettää)

kurta  (valittaa)

suuta  (pystyä)