8. oppitunti (kaheksas õppetund)
Olemme tutustuneet -si imperfektiin. Eestin kielessä on olemassa tämän lisäksi myös -i imperfekti, kuten suomen kielessäkin.
saa/ma - saa/da
mina saa/n meie saa/me
sina saa/d teie saa/te
tema saa/b nemad saa/vad
saa! saa/ge!
ära saa! ärge saa/ge!
mina sa/i/n meie sa/i/me
sina sa/i/d teie sa/i/te
tema sa/i nemad sa/i/d
jää/da - mina jää/n - mina jä/i/n
ol/la - mina ole/n - mina ol/i/n
tul/la - mina tule/n - mina tul/i/n
Edellämainitut esimerkit taipuvat, kuten samat verbit suomen kielessä.
Muutamissa tapauksissa verbien juuri eli vartalo muuttuu imperfektissä:
lüü/a (lyödä)
löö/ma - lüü/a
mina löö/n meie löö/me
sina löö/d teie löö/te
tema löö/b nemad löö/vad
löö! löö/ge!
ära löö! ärge löö/ge!
mina lõ/i/n meie lõ/i/me
sina lõ/i/d teie lõ/i/te
tema lõ/i nemad lõ/i/d
Samanlaisia verbejä ovat:
too/ma - tuu/a (tuoda) mina too/n - mina tõ/i/n
söö/ma - süü/a (syödä) mina söö/n - mina sõ/i/n
Mutta: müü/a - mina müü/n - mina müü/si/n (myydä)
Eestin kieli alkaa näyttää hampaita, eli poikkeuksia. Rohkeutta! Kiinan kielikin on opittavissa (kuulemma).
Pieni kotitehtävä:
Preesensin kaikissa mudoissa ja imperfektissä:
pühki/da(+) (pyyhkiä)
müra/da(*) (mellastaa, telmiä)
peit/a(+) (piillottaa) Tämän verbin imperfektin 3. persoona on poikkeuksellinen: tema peitis. Preesensissä verbin vartalon ja persoonapäätten väliin tulee -a-
Tämäntyyppisiä verbejä ovat:
võtta (ottaa)
saata (lähettää)
kurta (valittaa)
suuta (pystyä)
( Päivitetty: 30.11.2008 19:50 )
7. oppitunnin kotitehtävät
pakku/ma
pakku/da
mina paku/n meie paku/me
sina paku/d teie paku/te
tema paku/b nemad paku/vad
paku! pakkuge!
ära paku! ärge pakku/ge
mina pakku/si/n meie pakku/si/me
sina pakku/si/d teie pakku/si/te
tema pakku/s nemad pakku/si/d
rööki/ma
rööki/da
mina röögi/n meie röögi/me
sina röögi/d teie röögi/te
tema röögi/b nemad röögi/vad
röögi! rööki/ge!
ära röögi! ärga rööki/ge!
mina rööki/si/n meie rööki/si/me
sina rööki/si/d teie rööki/si/te
tema rööki/s nemad rööki/si/d
viska/ma
visa/ta
mina viska/n meie viska/me
sina viska/d teie viska/te
tema viska/b nemad viska/vad
viska! visa/ke!
ära viska! ärge visa/ke!
mina viska/si/n meie viska/si/me
sina viska/si/d teie viska/si/te
tema viska/s nemad viska/si/d
muutu/ma
muutu/da
mina muutu/n meie muutu/me
sina muutu/d teie muutu/te
tema muutu/b nemad muutu/vad
muutu! muutu/ge!
ära muutu! ärge muutu/ge!
mina muutu/si/n meie muutu/si/me
sina muutu/si/d teie muutu/si/te
tema muutu/s nemad muutu/si/d
6. oppitunnin kotitehtävän ratkaisu
22.11.2008 15:21 | Heinar
ruta/ta(-)
Koska sana oli merkittu heikkoasteiseksi, niin t - tt
rutta/ma III infinitiivi on aina vahvassa asteessa
ruta/ta heikko aste
rutta/n rutta/me vahva aste
rutta/d rutta/te
rutta/b rutta/vad
rutta! 1. persoonan juuri
ruta/ke! I infinitiivin juuri + -ke (-ge)
ära rutta!
ärge ruta/ke!
Imperfekti
-si - imperfektin tunnus, -n - 1. persoonan pääte
rutta/si/n rutta/si/me imperfekti on aina vahvassa asteessa
rutta/si/d rutta/si/te
tema rutta/s imperfektin tunnus -s, ilman persoonapäätettä
nemad rutta/si/d sama, kuin yksikön 2. persoona
riputa/da(*)
astevaihteluton, juuri ei muutu.
riputa/ma
riputa/da
riputa/n riputa/me
riputa/d riputa/te
riputa/b riputa/vad
riputa! riputa/ge!
ära riputa! ärge riputa/ge!
riputa/si/n riputa/si/me
riputa/si/d riputa/si/te
riputa/s riputa/si/d
rippu/da(+)
vahva aste, pp - p (katso taulua)
rippu/ma
rippu/da
ripu/n ripu/me
ripu/d ripu/te
ripu/b ripu/vad
ripu! rippu/ge!
ära ripu! ärge rippu/ge!
rippu/si/n rippu/si/me
rippu/si/d rippu/si/te
rippu/s rippu/si/d
6. oppitunti (kuues õppetund)
Astevaihtelu alkaa olla selvä. Jatketaan kuitenkin vielä preesensin kanssa.
Valitettavasti eestin kielessä on runsaasti epäsäännöllisiä verbejä. Ymmärtääksemme ne paremmin, meidän on osattava muodostaa III infinitiivin, eli ma-tegevusnime, joka on eestin kielessä verbien alkumuoto.
rääki/ma - rääki/da (puhua)
saavuta/ma - saavuta/da (tavoittaa)
kujuta/ma - kujuta/da (kuvitella)
III infinitiivi on aina vahvassa asteessa!
Muutamien verbien I ja III infinitiivien juuret ovat erilaisia:
söö/ma - süüa (syödä)
löö/ma - lüü/a (lyödä)
too/ma - tuu/a (tuoda)
joo/ma - juu/a (juoda)
tule/ma - tul/la (tulla)
pane/ma - pan/na (asettaa; sijoittaa)
Sellaisissa tapauksissa kaikkien persoonamuotojen juuri tulee III infinitiivista:
söö/ma - süü/a - mina söö/n
tule/ma - tul/la - minä tule/n
Imperfekti
Eestin kielessä on kaksi imperfektin muotoa:
-si imperfekti
jaluta/da - mina jaluta/si/n (kävellä)
joonista/da - mina joonista/si/n (piirtää)
Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä:
mina jaluta/si/n - sina jaluta/si/d - tema jaluta/s
meie jaluta/si/me - teie jaluta/si/te - nemad jaluta/si/d
-i imperfekti
tul/la - tul/i/n
pan/na - pan/i/n
Myös tässä tapauksessa yksikön 3. persoona on ilman persoonapäädettä:
mina tul/i/n - sina tul/i/d - tema tul/i
meie tul/i/me - teie tul/i/te - nemad tul/i/d
Imperfektin kaikki persoonamuodot ovat vahvassa asteessa.
Toivottavasti osasin tehdä tämän aiheen selväksi. Kysykää heti, jos jotakin jäi epäselväksi.
Kotitehtäviä.
Kaikissa preesensin muodoissa ja imperfektin persoonissa:
[(-) heikko aste, (+) vahva aste, (*) astevaihteluton]
ruta/ta(-) ( kiirehtiä)
riputa/da(*) (ripustaa)
rippu/da(+) (riippua)
Lunttilappu
18.11.2008 13:42 | Heinar
Astevaihtelun ei pitäisi tuotta suomalaisille ongelmaa, sillä suomen kielessä esiintyy täsmälleen samanlainen ilmiö. Helpottaakseni kuitenkin opiskelua, annan tässä pienen neuvon.
Verrataan suomen ja eesti kielen verbejä.
Ensiksi vahva-asteinen verbi:
Suomen kieli Eestin kieli
ottamaan sattu/ma
ottaa sattu/da (joutua)
otan satu/n
otat satu/d
ottaa satu/b
otamme satu/me
otatte satu/te
ottavat satu/vad
ota! satu!
ottakaa! sattu/ge!
älä ota! ära satu!
älkää ottako! ärge sattu/ge!
Kuten huomaatte suurimmassa osin astevaihtelu eestin kielessä on preesensissä sama, kuin suomen kielessä, paitsi yksikön ja monikon 3. persoonassa.
Samoin, kuten suomen kielessä 1. persoonan juuri on aina päinvastaisessa asteessa, kuin I infinitiivin juuri.
Imperfekti eestin kielessä eroaa suomen kielestä.
otin sattu/si/n
otit sattu/si/d
otti sattu/s
otimme sattu/si/me
otitte sattu/si/te
ottivat sattu/si/d
Imperfektin kaikki persoonat ovat eestin kielessä vahvassa asteessa.
Yksikön 3. persoona on ilman persoonapäätettä.
Heikkoasteinen verbi:
kuuntelemaan hakka/ma
kuunnella haka/ta (alkaa, ruveta)
kuuntelen hakka/n
kuuntelet hakka/d
kuuntelee hakka/b
kuuntelemme hakka/me
kuuntelette hakka/te
kuuntelevat hakka/vad
kuuntele! hakka!
kuunnelkaa! haka/ke!
älä kuuntele! ära hakka!
älkää kuunnelko ärge haka/ke!
Koska I infinitiivin juuri on heikossa asteessa, kaikki persoonat ovat päinvastaisessa, eli vahvassa asteessa.
Imperfektissä kaikki persoonat ovat aina vahvassa asteessa riippumatta I infinitiivin asteesta.
kuuntelin hakka/si/n
kuuntelit hakka/si/d
kuunteli hakka/s
kuuntelimme hakka/si/me
kuuntelitte hakka/si/te
kuuntelivat hakka/si/d
Kaikki astevaihtelulliset verbit taipuvat ylläolevien esimerkkien mukaisesti.
Toivottavasti siitä lunttilapusta on apua.
5. oppitunti (Viies õppetund)
08.11.2008 16:38 | Heinar
Kerrataan edellisellä tunnilla opittua.
Esimerkki:
vaata/ma - III infinitiivi on aina vahvassa asteessa, kuten suomen kielessäkin
vaada/ta (katsoa) I infinitiivin juuri vaada/ - heikko aste
Jos I infinitiivi on heikossa asteessa, niin kaikki persoonat ovat vahvassa asteessa (katsokaa astevaihdon taulua)
mina vaata/n
sina vaata/d
tema vaata/b
meie vaata/me
teie vaata/te
nemad vaata/vad
Yksikön käsky muodostetaan 1, persoonan juuresta:
vaata!
Monikon käsky muodostetaan I infinitiivin juuresta:
vaada/ke!
Kielto yksikössä:
ära vaata!
Kielto monikossa:
ärge vaada/ke!
Jos I infinitiivi on vahvassa asteessa, niin kaikki persoonat ovat heikossa asteessa.
kukku/da (kaatua; kukkua) I infinitiivin juuri kukku/ - vahva aste
mina kuku/n
sina kuku/d
tema kuku/b
meie kuku/me
teie kuku/te
nemad kuku/vad
kuku! ära kuku!
kukku/ge! ärge kukku/ge!
I infinitiivissa esiintyvä -t ei ole astevaihtelullinen
kirjuta/da - kirju/tan (kirjoittaa)
tööta/da - tööta/n (työskennellä)
Kotitehtäviä: (kaikki verbit ovat astevaihtelullisia)
leppi/da (sopia)
liiku/da (liikkua)
tuupi/da (sulloa; päntätä)
Monessa tapauksessa eestin ja suomen kielen kieliopilliset säännöt ovat samanlaisia, kuten edellämainituissa tapauksissakin. Joten on syytä palauttaa mieleen koulussa niin ikävystyttävältä tuntunut kielioppi!
( Päivitetty: 08.11.2008 18:48 )
4. oppitunti (Neljas õppetund)
01.11.2008 14:23 | Heinar
Tegusõnad (verbit)
Jos da-tegevusnimi (I infinitiivi) on heikossa asteessa, niin kaikki persoonamuodot ovat vahvassa asteessa ja päinvastoin, jos da-tegevusnimi on vahvassa asteessa, niin kaikki persoonamuodot ovat heikossa asteessa.
haka/ta - minä hakka/n - meie hakka/me (ruveta)
liiku/da - mina liigu/n - meie liigu/me (liikkua)
vaada/ta - mina vaata/n - meie vaata/me (katsoa)
Sillä säännöllä on paljon poikkeuksia !
tööta/da - mina tööta/n (työskennella)
luba/da - mina luba/n (luvata)
ma-tegevusnimi (III infinitiivi) on aina vahvassa asteessa.
hüppa/ma, liiku/ma, vaata/ma
Imperatiivi muodostetaan yksikössä 1. persoonan juuresta ...
mina hakka/n - hakka!
ja monikossa I infinitiivin juuresta + ge (ke)
rääki/da - rääki/ge! (puhua)
haka/ ta - haka/ke!
Helpottaakseni opiskelua merkitsen epäsäännölliset sanat *
ja heikossa asteessa olevat sanat -
Eitus (Kielto)
Kaikissa persoonamuodoissa käytetään kieltosanaa ei + 1. persoonan juuri
maga/da - mina maga/n (nukkua)
Mina ei maga - tema ei maga - meie ei maga - nemad ei maga
Kotitehtäviä. (kaikissa persoonamuodoissa + imperatiivi + kielto)
rikku/da (rikkoa)
ehita/da* (rakentaa)
riisu/da (haravoida; riisua)
hüpa/ta- (hypätä)
kujuta/da* (kuvitella)
Pyydän lähettämään kotitehtävänne minulle yksityisinä viesteinä, jotta kaikki opiskelijat voisivat vastata. Samassa voitte esittää minulle kysymyksiä, jos jotakin jäi epäselväksi. Lisäksi pyydän ilmoittamaan virheistäni.
Sopiiko, että lisään uuden oppitunnin aina lauantaisin?
Kaikkea hyvää toivottaen
Heinar
Oppitunti
26.10.2008 18:44 | Heinar
Isikulised asesõnad (Persoonaprominit)
Mina (ma) Meie (me)
Sina (sa) Teie (te)
Tema (ta) Nemad (nad)
Pöördsõnade pööramine (Verbien taivuttaminen)
Huom! Eestin kielessa verbien alkumuotona on -ma tegevusnimi (III infinitiivi)
I inf. ol/la III inf. ole/ma
Mina (ma) ole/n Meie (me) ole/me
Sina (sa) ole/d Teie (te) ole/te
Tema (ta) on Nemad (nad) on
Mina olen kodus (minä olen kotona)
Sina oled väljas (sinä olet ulkona)
Tema on koolis (hän on koulussa)
Meie oleme metsas (me olemme metsässä)
Teie olete kohvikus (te olette kahvilassa)
Nemad on külas (he ovat kylässä)
I inf. kirjuta/da III inf. kirjuta/ma (kirjoittaa)
Mina kirjuta/n Meie kirjuta/me
Sina kirjuta/d Teie kirjuta/te
Tema kirjuta/b Nemad kirjuta/vad
kirjuta! kirjuta/ge!
I inf. rääki/da III inf. rääki/ma (puhua)
Mina räägi/n Meie räägi/me
Sina räägi/d Teie räägi/te
Tema räägi/b Nemad räägi/vad
räägi! rääki/ge!
Kodused ülesanded Kotitehtäviä (lähetetään kommentteina)
astu/ma (astua)
korralda/ma (järjestää)
suusata/ma (hiihtää)
söö/ma (syödä)
Eestin astevaihtelusta
24.10.2008 12:05 | Heinar
Astevaihtelu kieliopissa on yhtä tärkeä, kuin kertotaulu matematiikassa. On suositeltava, että kopioitte tämän taulun.
Äänteet Esimerkkejä
Vahva Heikko Vahva aste Heikko aste
pp p sepp(seppä) sepa(sepän)
p b seep(saippua) seebi(saippuan)
vokaali+b - tuba(huone) toa(huoneen)
b v leib(leipä) leiva(leivän)
lb lv halb(huono) halva(huonon)
rb rv orb(orpo) orvu(orvon)
mb mm kumb(kumpi) kumma(kumman)
tt t kott(säkki) koti(säkin
t d pliit(hella) pliidi(hellan)
vokaali+d - tõde(totuus) tõe(totuuden)
d j sõda(sota) sõja(sodan)
ld ll muld(multa) mulla(mullan)
nd nn känd(kanto) kännu(kannon)
rd rr kord(kerta) korra(kerran)
kk k kukk(kukko) kuke(kukon)
k g kook(kakku) koogi(kakun)
sk s vask(kupari) vase(kuparin)
hk h nahk(nahka) naha(nahkan)
vokaali+g - sugu(suku) soo(suvun)
lg l halg(halko) halu(halon)
lg lj nälg(nälkä) nälja(nälän)
rg r kurg(kurki) kure(kurjen)
rg rj märg(märkä) märja(märän)
Eestin kielessä on huomattavasti enemmän poikkeuksia, kuin suomen kielessä. Voidaan sanoa, että kuten englannin kielikin, eestin kieli koostuu poikkeuksista, joiden joukossa on muutamia sääntöjä.
Opiskelemisen helpottamiseksi merkitsen säännöistä poikkeavat sanat *.
Ensi kerralla yritän liittää tänne myös ääninäytteitä.
Eestin kielen ääntämisestä
19.10.2008 09:16 | Heinar
Eestin b, d, g ovat soinnittomia klusiileja. Ne kuulostavat miltei samanlaiselta kuin suomen p, t, k, mutta ne äännetään hyvin löyhästi ja heikolla ilmapaineella: tuba (huone), teeb (tekee), idu (itu), riid (riita), agu (aamunkoi), roog (ruoka). Myös vierasperäisissä sanoissa eestiläinen ääntää b:n, d:n, g:n tavallisesti soinnittomana: baar (baari), daam (daami), gaas (kaasu).
ng ei tarkoita suomen äng-äännettä; se on konsonanttiyhtymä n+g; (äännetään kuten kenkä.) sängis (sängyssä), mängib (leikkii, soittaa, pelaa).
s äänetään etisemmin ja kapeammalla kielen kourulla kuin suomen s. Se kuulostaa terävämmältä kuin suomen s. Vokaalien välissä se ääntyy suhteellisen heikolla ilmavirralla, mutta ei soinnillisesti.
l kuulostaa heleämmältä kuin suomen l. Sitä äännettäessä kielen etuosa on korkeammalla sekä kielen kärki etisemmässä asennossa kuin suomen l:ää äännettäessä.
Vokaaleista õ on suomalaiselle vieras. Sitä äännettäessä kielen asento on sama kuin u:n ja huulten asento sama kuin e:n äännössä.
Eestin ü on suomen y. Pitkän üü:n sijasta eestissä äänetään usein diftongi üi, varsinkin seuraavissa tapauksissa: a) kun üü:tä seuraa vokaali; tällöin kuuluu diftongin jälkikompponentin ja vokaalin välissä siirtymä-äänne j: süüa [süija] (syödä), lüüa [lüija] (lyödä); kun üü:tä seuraa j:llä alkava tavu: müüja [müija] (myyjä). Muissa tapauksissa suositaan pitkän vokaalin ääntämistä: küün (heinälato), üür (vuokra).
Vokalisointu eestin kirjakielestä puuttuu. Etuvokaalit ä, ö, ü voivat esiintyä vain ensi tavussa. Myös õ ja o puuttuvat eestin omien sanojen jälkitavuista. Poikkeuksellisesti o esiintyy etunimien jälkitavuissa, kuten Riho, Ülo. Sellaisissa tapauksissa kuin häda (hätä), püha (pyhä), küsimus (kysymys) on jälkitavuissa äännettävä huolellisesti takavokaali.
Tottumusta vaativat myös eestin ensi tavussa tavattavat suomen kielestä puuttuvat diftongit, kuten õi [õige] (oikea), õu [õun] (omena), üu [näuguda] (naukua), ae [laev] (laiva), oe [poeg] (poika), õe [nõel] (neula), äe [käed] (kädet), öe [öelda] (sanoa), ao [taoline] (kaltainen), õo [lõoke] (leivonen), oa [noa] (veitsen), öa [söandan] (uskallan), õa [lõa] (liean).
Konsonantit d, t, n, l, s ääntyvät eestissä tietyissä tapauksissa liuentuneina. Niitä äännettäessä kielen etuselkä kohoaa lähemmäs suulakea, jolloin tämän ja kielen laitojen kosketuspinta laajenee. Näin konsonantti saa i:n vivahteen. Tuntuu siltä kuin samanaikaisesti äännettäisiin asianomainen konsonantti ja i tai j.
Eestin kielessä on sekä vokaalistossa että konsonantistossa kolme kestoastetta.: lyhyt (I kestoaste), keskipitkä (II kestoaste) ja ylipitkä (III kestoaste). Eestin lyhyt kestoaste vastaa suomen lyhyttä, ylipitkä suunnilleen suomen pitkää kestoastetta. Suomalaisille vieras on eestin keskipitkä kestoaste (II kestoaste), josta puuttuu venytteinen komponentti, esim. tooli (tuolin), laulu (laulun), luku (lukon), Ääntämisen helpottamiseksi merkitsen aluksi ongelmia tuottavat sanat (I, II, III), esim. kooli[II] (koulun), kooli[III] (kouluun)
Eesti keele kursus algab
09.10.2008 20:39 | Heinar Kudevita
Hyvät suomalaiset ystävät!
Olen iloinen, että olette päättäneet ruveta opiskelemaan viroa.
Sitä ennen teidän on kuitenkin suoritettava tiettyjä toimeenpiteitä. Koska vironkielessä esiintyy varsin usein suomessa tuntematon vokaali õ, niin olisi suositeltava, että asentaisitte ensitöiksenne tietokoneisiinne vironkielen paketin. Muutamilla teistä tämä on varmasti jo olemassa. Samasta syystä suosittelen Verdana-fontin käyttämistä, koska siinä Õ ja Ö erottuvat selvemmin.
Koska suomenkieli ei ole äidinkieleni, niin kirjoituksissani saattaa esiintyä virheitä. Olisin iloinen, jos te puolestanne korjaisitte minun virheitäni.
Kaikki oppitunnit jäävät tänne sivulle pitemmäksi ajaksi, joten jokainen voi liittyä meihin myöhemmässä vaiheessakin.
Toistaiseksi käytämme blogin muotoa. Jos tulevaisuudessa löytyy parempi vaihtoehto, niin vaihdamme siihen. Saatte vapaasti sanoa mielipiteitä sekä siitä, että opetustavastani. Minä kun en ole ammatiltani opettaja, eikä minulla ole suuria kokemuksia opettamisessa.
Ystävällisin terveisin
Heinar
http://heinar.webs.com
