Tervetuloa Heinarin eestinkielen oppitunneille!

Tartu tilaisuuteen! Varmasti Sinusta on kiva osata kieltä, kun matkustat Viroon. Mukaan pääset koska vain, sillä oppitunnit säilyvät tällä sivustalla alusta alkaen. Niistä voit aina halutessasi myös kerrata. Opiskelu on hauskaa ja haastavaa jatkuen joka lauantai uudella kurssiviholla. Kurssi sopii vasta-alkajille, mutta myös pidempään opiskelleille, koska kielioppi vaatii aina kertaamista. Tervetuloa hauskaan joukkoomme! Olisi kiva, jos laittaisit jotain kommenttia, myös ohjeita ja neuvoja saa antaa. Kiitos!

Kurssi alkoi jo 9.10. 2008 ja jatkuu siis entisille oppilaille otsikossa: Uusimmat

-aina lauantaisin. Uutena oppilaanakin pääset hyvin vielä mukaan täälta:

http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/1-3.%20oppitunnit/   eli Oppitunnit 1-3 tai tämän sivun alaosasta.

9.oppitunnin loppupäässä näkyvät myös aloitustunnit, jotka siirsin sinne Miritsivulta. Niistä voit myös katsoa ensimmäisten tuntien vastaukset, kun olet tehnyt tehtävät voit vielä lähettää vastaukset minulle. Voit myös esittää kysymyksiä. Kiitos!

Uudet oppilaat voivat aloittaa siis myös tästä ja jatkaa sitten 4. oppitunnista:

Eesti keele kursus algab
09.10.2008 20:39 | Heinar Kudevita

Hyvät suomalaiset ystävät!

Olen iloinen, että olette päättäneet ruveta opiskelemaan viroa. 

Sitä ennen teidän on kuitenkin suoritettava tiettyjä toimenpiteitä. Koska vironkielessä esiintyy varsin usein suomessa tuntematon vokaali õ, niin olisi suositeltava, että asentaisitte ensitöiksenne tietokoneisiinne vironkielen paketin. Muutamilla teistä tämä on varmasti jo olemassa. 

Näppäimistössä  useilla onkin mahdollisuus noihin õ ja ü kirjaimiin ruotsalaisen Ån vieressä ja varmaan kaikilla muillakin se on. Siitä vain hattu päähän ja alle o tai u.

Samasta syystä suosittelen Verdana-fontin käyttämistä, koska siinä Õ ja Ö erottuvat selvemmin.

Koska suomenkieli ei ole äidinkieleni, niin kirjoituksissani saattaa esiintyä virheitä. Olisin iloinen, jos te puolestanne korjaisitte minun virheitäni.

Kaikki oppitunnit jäävät tänne sivulle pitemmäksi ajaksi, joten jokainen voi liittyä meihin myöhemmässä vaiheessakin.

Ystävällisin terveisin
                             Heinar
 http://heinar.webs.com

Eestin kielen astevaihtelusta
24.10.2008 12:05 | Heinar

Astevaihtelu kieliopissa on yhtä tärkeä, kuin kertotaulu matematiikassa. On suositeltava, että kopioitte tämän taulun.

Suomalaisille astevaihtelun pitäisi olla tuttu, sillä samanlainen ilmiö esiintyy myös suomen kielessä.

Äänteet                      Esimerkkejä

Vahva   Heikko         Vahva aste       Heikko aste

pp            p            sepp (seppä)       sepa (sepän)
p              b            seep (saippua)    seebi (saippuan)
vokaali+b   -           tuba (huone)       toa (huoneen)
b              v             leib (leipä)          leiva (leivän)
lb             lv            halb (huono)       halva (huonon)
rb             rv           orb (orpo)           orvu (orvon)
mb           mm         kumb (kumpi)      kumma (kumman)
tt             t              kott (säkki)         koti (säkin
t              d             pliit (hella)          pliidi (hellan)
vokaali+d   -            tõde (totuus)     tõe (totuuden)
d              j              sõda (sota)        sõja (sodan)
ld             ll              muld (multa)      mulla (mullan)
nd            nn            känd (kanto)      kännu (kannon)
rd             rr             kord (kerta)       korra (kerran)
kk             k             kukk (kukko)      kuke (kukon)
k              g             kook (kakku)      koogi (kakun)
sk             s             vask (kupari)      vase (kuparin)
hk             h             nahk (nahka)     naha (nahkan)
vokaali+g   -            sugu (suku)       soo (suvun)
lg              l              halg (halko)       halu (halon)
lg             lj              nälg (nälkä)       nälja (nälän)
rg             r              kurg (kurki)        kure (kurjen)
rg             rj             märg (märkä)     märja (märän)

Eestin kielessä on huomattavasti enemmän poikkeuksia, kuin suomen kielessä. Voidaan sanoa, että kuten englannin kielikin, eestin kieli koostuu poikkeuksista, joiden joukossa on muutamia sääntöjä.

Opiskelemisen helpottamiseksi merkitsen säännöistä poikkeavat sanat *.

Eestin kielen ääntämisestä
19.10.2008 09:16 | Heinar

Eestin b, d, g ovat soinnittomia klusiileja. Ne kuulostavat miltei samanlaiselta kuin suomen p, t, k, mutta ne äännetään hyvin löyhästi ja heikolla ilmapaineella: tuba (huone), teeb (tekee), idu (itu), riid (riita), agu (aamunkoi), roog (ruoka). Myös vierasperäisissä sanoissa eestiläinen ääntää b:n, d:n, g:n tavallisesti soinnittomana: baar (baari), daam (daami), gaas (kaasu).

ng ei tarkoita suomen äng-äännettä; se on konsonanttiyhtymä n+g; (äännetään kuten kenkä.) sängis (sängyssä), mängib (leikkii, soittaa, pelaa).

s äänetään etisemmin ja kapeammalla kielen kourulla kuin suomen s. Se kuulostaa terävämmältä kuin suomen s. Vokaalien välissä se ääntyy suhteellisen heikolla ilmavirralla, mutta ei soinnillisesti.

l kuulostaa heleämmältä kuin suomen l. Sitä äännettäessä kielen etuosa on korkeammalla sekä kielen kärki etisemmässä asennossa kuin suomen l:ää äännettäessä.

Vokaaleista õ on suomalaiselle vieras. Sitä äännettäessä kielen asento on sama kuin u:n ja huulten asento sama kuin e:n äännössä.

Eestin ü on suomen y. Pitkän üü:n sijasta eestissä äänetään usein diftongi üi, varsinkin seuraavissa tapauksissa: a) kun üü:tä seuraa vokaali; tällöin kuuluu diftongin jälkikompponentin ja vokaalin välissä siirtymä-äänne j: süüa [süija] (syödä), lüüa [lüija] (lyödä); kun üü:tä seuraa j:llä alkava tavu: müüja [müija] (myyjä). Muissa tapauksissa suositaan pitkän vokaalin ääntämistä: küün (heinälato), üür (vuokra).

Vokalisointu eestin kirjakielestä puuttuu. Etuvokaalit ä, ö, ü voivat esiintyä vain ensi tavussa. Myös õ ja o puuttuvat eestin omien sanojen jälkitavuista. Poikkeuksellisesti o esiintyy etunimien jälkitavuissa, kuten Riho, Ülo. Sellaisissa tapauksissa kuin häda (hätä), püha (pyhä), küsimus (kysymys) on jälkitavuissa äännettävä huolellisesti takavokaali.

Tottumusta vaativat myös eestin ensi tavussa tavattavat suomen kielestä puuttuvat diftongit, kuten õi [õige] (oikea), õu [õun] (omena), üu [näuguda] (naukua), ae [laev] (laiva), oe [poeg] (poika), õe [nõel] (neula), äe [käed] (kädet), öe [öelda] (sanoa), ao [taoline] (kaltainen), õo [lõoke] (leivonen), oa [noa] (veitsen), öa [söandan] (uskallan), õa [lõa] (liean).

Konsonantit d, t, n, l, s ääntyvät eestissä tietyissä tapauksissa liuentuneina. Niitä äännettäessä kielen etuselkä kohoaa lähemmäs suulakea, jolloin tämän ja kielen laitojen kosketuspinta laajenee. Näin konsonantti saa i:n vivahteen. Tuntuu siltä kuin samanaikaisesti äännettäisiin asianomainen konsonantti ja i tai j.

Eestin kielessä on sekä vokaalistossa että konsonantistossa kolme kestoastetta.: lyhyt (I kestoaste), keskipitkä (II kestoaste) ja ylipitkä (III kestoaste). Eestin lyhyt kestoaste vastaa suomen lyhyttä, ylipitkä suunnilleen suomen pitkää kestoastetta. Suomalaisille vieras on eestin keskipitkä kestoaste (II kestoaste), josta puuttuu venytteinen komponentti, esim. tooli (tuolin), laulu (laulun), luku (lukon), Ääntämisen helpottamiseksi merkitsen aluksi ongelmia tuottavat sanat (I, II, III), esim. kooli[II] (koulun), kooli[III] (kouluun)

Aloitan pyynnöstä tällä sivulla myös Eestin turistikielikurssin heti joululoman loputtua 10.1.2009. Voit toki seurata myös molempia.Toivoisin runsaita kommenttejanne!