Pere (Perhe)

Kas sinul /sul/ on suur pere? (onko sinulla iso perhe?)

Jah, meie pere on suur. (kyllä, perheemme on iso)

Ei, ma elan üksi/ kahekesi. (ei, minä asun yksin /kaksin)

Kui palju sinul /teil on lapsi? (Kuinka paljon teillä on lapsia?)

Voi kysyä myös:

Mitu last teil on? (Montako lasta teillä on?)

Minul on neli last - kaks poega ja kaks tütart

Minul ei ole lapsi

Tai:

Minul ei ole ühtki last (Minulla ei ole yhtäkään lasta)

Kas sa oled abielus? (Oletko naimisissa?)

Mina olen abielus.

Mina olen vallaline (Minä olen naimaton)

Uusia sanoja (nom., gen., part.)

pere- pere - peret (perhe)

suur - suure - suurt (suuri, iso)

laps - lapse - last (lapsi)

poeg - poja - poega (poika)

tütar - tütre - tütart (tytär)

üksi - yksin

kahekesi - kaksin

ei ühtki - ei yhtäkään

abielu - avioliitto

vallaline - vallalise - vallalist (naimaton)

Asesõnad - pronominit

mina - minu - mind - minusse - minus - minust - minule - minul - minult

sina - sinu - sind - sinusse - sinus - sinust - sinule - sinul - sinult

tema - tema - teda - temasse - temas - temast - temale - temal - temalt

meie - meie - meid - meisse - meis - meist - meile - meil - meilt

teie - teie - teid - teisse - teis - teist - teile - teil - teilt

nemad - nende - neid - neisse - neis - neist - neile - neil - neilt

Yrittäkää kertoa itsestänne!

Minä olen naimisissa / naimaton. Minulla on .... lasta. Hänellä on kaksi lasta. Meidän perheemme on/ ei ole iso. Sinä asut yksin. Teillä on kolme poikaa.

Minu nimi on .....

Mis on sinu /teie/ nimi? (mikä on sinun / teidän/ nimesi?)

Eestin kielessä ei tunneta omistusliitettä.

Kes mina (ma) olen? (kuka minä olen?)

Mina (ma) olen mees /naine.

Kus riigis mina (ma) elan? (missä valtiossa minä asun?)

Mina (ma) elan Soomes / Eestis

Mina (ma) olen soomlane / eestlane

Lyhyttä ma(mina), sa(sina), ta(tema), me(meie), te(teie), nad(nemad) muotoa käytetään, jos ei haluta korostaa lausetta.

Kus sina (sa) elad? (missä sinä asut?)

eestin kielessä sanat asua ja elää ovat samanlaisia - (ela/da - ela/ma - mina ela/n)

Mina elan oma majas / eramajas (omakotitalossa)

Sana `oma` ei taivu

Sina elad korteris (asunnossa)

Kas sa elad maal või linnas? (asutko maaseudulla tai kaupungissa?)

Mina elan linnas.

Tema (ta) elab maal

Kas teil on suur /väike/  maja/ korter? (onko teillä iso/pieni / talo/asunto?)

Jah, meil on suur maja / korter

Ei, meil ei ole suur maja / korter. Meil on väike maja/korter.

Kui suur teie maja on? (Kuinka iso talonne on?)

Meie majas on viis tuba (meidän talossamme on viisi huonetta)

Uusia sanoja (nom., gen., part.)

mees - mehe - meest

naine - naise - naist

riik - riigi - riiki (valtio)

maja - maja - maja

eramaja (eramu) - eramaja (eramu) - eramaja (eramut)  (omakotitalo)

korter - korteri - korterit (asunto)

suur - suure - suurt

väike - väik(e)se - väikest

linn- linna (keskipitkä -n) - linna (ylipitkä -n) (kaupunki)

tuba - toa - tuba (huone)

kus? - missä?

kui (suur)? - kuinka (iso)?

mis? - mikä?

üks

kaks

kolm

neli

viis

kuus

seitse

kaheksa

üheksa

kümme

Kertokaa itsestänne!

Minu nimi on ... Mina olen .... (nainen). Mina elan .... (Suomi). Mina olen ... (suomalainen)

Mina elan ... (omakotitalo). Meie majas on ... (huone)

Reisimine (Matkustaminen)

Liiklusvahendid (kulkuvälineet)

laev - laiva
lennuk - lentokone
auto - auto
rong - juna
jalgratas - polkupyörä
mootorratas - moottoripyörä

Millega te reisite? - millä te matkustatte?
Mina reisin laevaga (lennuki/ga, auto/ga, rongi/ga, jalgratta/ga, mootorratta/ga) - minä matkustan laivalla (lentokoneella, junalla, autolla, polkupyörällä, moottoripyörällä)

Adessiivin sijasta eestin kielessä käytetään komitatiivia, jonka pääte on -/ga (katso kieliopin sivuja)

Riigid (Valtiot)

Eesti  -  Eesti (Viro)
Soome  - Suomi
Rootsi  -  Ruotsi

Venemaa - Venäjä
Saksamaa - Saksa
Inglismaa - Englanti
Prantsusmaa - Ranska
Iirimaa - Irlanti

Poola - Puola
Taani - Tanska
Norra - Norja
Hispaania - Espanja
Kreeka - Kreikka

Kuhu (millisesse riiki) te reisite? - Minne (mihin valtioon) te matkustatte?
Mina reisin Soome (Venemaale, Rootsi, Norrasse, Hispaaniasse, Kreekasse)

Kuten huomaatte tässä on sijapäätteissä ero.

Soome, Rootsi, Poola, Taani -käytetään ns. lyhyttä illatiivia ilman sijapäätettä. Ero nominatiivin ja illatiivin välillä ilmenee ääntämisessä. Pitkä vokaali äännetään lyhyessä illatiivissa ylipitkänä. Kaikissa muissa valtionnimissä käytetään  tavallista illatiivia, jonka päätteenä on  -/sse. (Norra/sse, Hispaania/sse).

Viidessä valtionnimessä on säilynyt eestin kielessä liite -maa. Aikoinaan sitä käytettiin joka valtionimessä.  Niin puhuttiin Kiinanmaasta (Hiinamaa), Japaninmaasta (Jaapanimaa), jopa Amerikanmaasta (Ameerikamaa), jne. Siinä tapauksessa sijamuotona on allatiivi, jonka sijapäätteenä on -/le (Venemaa/le)

Kansallisuuksia

Eestlane - eestiläinen (virolainen)

soomlane - suomalainen

venelane - venäläinen

inglane - englantilainen

iirlane - irlantilainen

sakslane - saksalainen

prantslane - ranskalainen

rootslane - ruotsalainen

hispaanlane - espanjalainen

                   Suomalaisten mielestä eestiläiset ovat hassuja, koska he juovat kelluketta ja    matkustavat lennokilla

   Eestiläisten mielestä suomalaisten makuaisti on varsin omituinen, koska he syövät  soppaa ja rokkaa

                   Kelluke - virvoitusjuoman nimi (kielo)

                   lennuk - lentokone

                   sopp - loka

                   rokk - jauhojuoma (hevosten juoma)

    Tänamine ja palumine (Kiittäminen ja pyytäminen)

    Tavallisin kiitossana eestin kielessä on *Aitäh* (kiitos)
    Vanhemmassa kielessä käytettiin muotoa *Aitüma*
    Sanotaan myös *Tänan* / *täname* (kiitän / kiitämme).

    Huom! eestiläinen kiittää eri lailla, kuin suomalainen:
    *Tänan kirja eest!* (Kiitos kirjeestä), eli *genitiivi + eest*
    (Suora käännös: kiitos kirjeen edestä)
    Sana *eest* ei muutu
    *Tänan külaskäigu eest* (kiitos vierailusta)

    Joissakin tapauksissa käytetään samaa muotoa, kuin suomen kielessä:
    *Tänan küsimast!* (kiitos kysymästä)
    *Tänan helistamast!* (kiitos soitosta)
    Sellainen muoto esiintyy kuitenkin harvoin.



    Jos pyydetään palvelusta, sanotaan *Palun* (ole/olkaa hyvä)
    Sana *Palun* voi sijaita lauseessa eri paikoissa.
    *Palun öelge minule ... *(olkaa hyvä, sanokaa minulle ...)
    *Öelge minule, palun ...*
    *Öelge, palun, minule ...*

    Pyytäessä suomalainen kiittää usein jo etukäteen:
    Saisinko kupin kahvia, kiitos?

    Sellainen muoto puuttuu kokonaan eestin kielestä.
    *Kas ma saaksin tass kohvi, palun?* *Kas* on muuttumaton kysymyssana, jota käytetään suomen -ko, -kö sijasta

     *Kas ma tohin?* (saanko)

    Jos haluamme kiinnittää jonkun huomion, niin sanomme:
    *Vabanda / vabandage* (anteeksi)
    *Vabandage, kas see on Pikk tänav?* (anteeksi, onko tämä Pikk-katu?)
    Voi sanoa myös:
    *Vabandust*
    *Vabandust, kas ma tohin küsida ...?* (Anteeksi, saanko kysyä...?)

    Samalla sanalla pyydetään anteeksi, jos satumme vahingossa      tönäisemään jotakuta.
    Silloin pelkkä *Vabandust / Palun vabandust* riittää.

    Tämä muoto kuuluu usein myös pyytämiseen:
    *Vabandage, kas te näitaksite minule ... *(Anteeksi, näyttäisittekö minulle ...?)

    Sanotaan myös *Andke / anna andeks* (suokaa/suo anteeksi)

    Hyvin kohtelias muoto on:
    *Palun vabandust / Palun vabandage / vabanda*
    *Palun andke / anna andeks*

    Jos on tapahtunut vahinkoa, sanotaan:
    *Mul on (väga) kahju* (olen (hyvin) pahoillani)

Aloitamme tässä pikakurssin, mikä on tarkoitettu kieltä jo jonkin verran osaaville, mutta myös aloittelijat saattavat löytää tästä jotakin hyödyllistä.

Olen paikalla hieman etuajassa, vaikka kurssimme piti alkaa vasta 10. tammikuuta.

Tervehdyksiä ja hyvästelyjä

Tavallisin tervehdys eestin kielessä on *Tere*. (Terve).
Vastaus on joko *Tere*, tai *Tere-tere*
Aamulla tervehtitään *Tere hommikust* (Hyvää huomenta)
Päivällä sanotaan  *Tere päevast* (Hyvää päivää)
Iltaisin tervehdys kuuluu *Tere õhtust* (Hyvää iltaa)

Voi sanoa myös *Tervist*  (Terveyttä)

Huom. *Tervehtiessä ei käytetä koskaan sanaa* Head ... (Hyvää)


Tavallisia hyvästelyjä ovat *Head aega* (Hyvää aikaa), tai *Nägemiseni*(Näkemiin),

puhelimitse * Kuulmiseni* (Kuulemiin)
Päivällä hyvästellään sanomalla *Head päeva *
Illalla erotessa sanotaan *Head õhtut* (tässä tapauksessa *õhtut* on oikea muoto)
Myöhään illalla hyvästellään *Head ööd *

Ruokapöytään saapuessa toivotaan pöydässä oleville *Jätku* (Lisää), *Jätku leivale* (Lisää
leivälle), tai *Jätku leiba* (Lisää leipää)
Ruokapöydästä poistuessa sanotaan muille *Head isu* (Hyvää ruokahalua)

Virheitä, mitä eestiläiset usein tekevät:                
Tere *hommikut*, Tere *õhtut*.

Vuosikymmeniä sitten tervehdys kuului: *Head hommikust (õhtust) aega*(Hyvää aamuista (iltaista) aikaa) Nom. hommikune aeg; gen. hommikuse aja; part. hommikust aega.
Siitä on säilynyt tervehdyksen ensimmäinen osa ja sitä täytyy käyttää sellaisena.

Ruokapöytään saapuessa sanotaan valitettavan usein *Head isu*, vaikka sana *
Head* kuuluu hyvästelyyn.