Terveisiä kaikille, jotka aloittivat opiskelemisen. Valitettavasti kurssimme keskeytyi, kun tulin siihen tulokseen, etten ole riittävän hyvä opettaja. Yritetään uudelleen syksyllä, kun minulla on enemmän apumaterjaalia. Siihen asti toivotan kaikille kaunista kevättä ja kesää.

Suhteellisen vaikea eestin kielen kieliopissa on genitiivin muodostaminen. Genitiivin päätteinä voivat esiintyä vokaalit -a, -e, -i, -u. Sääntöja niiden esiintymiseen ei ole. Esimerkiksi:

kari - karja (karja)
meri - mere
pori - pori (lika)
vari - varju (varjo)

Joskus sanan vartalossa tapahtuu muutoksia:

tugi - toe (tuki), tuba - toa (huone)

Joskus genetiivin vartalo on sama, kuin nominatiivi

raske - raske (vaikea; raskas), talu - talu (maatila), maja - maja (talo)

Jos nominatiivi on vahvassa asteessa, niin genitiivi on heikossa asteessa

kapp - kapi (kaappi)
kukk - kuke (kukko)
trepp - trepi (portaat)

Genetiivi on tärkein sijamuoto, sillä sen vartalon avulla muodostetaan kakki ykskön sijamuodot partitiivia lukuunottamatta ja myös monikon nominatiivi.

Nom.               Gen.         Illat.               Nom.(monikko)

tänav (katu) - tänav/a - tänava/sse - tänava/d

tasku            - tasku/   - tasku/sse     - tasku/d

Rahulikke jõulupühi ja head saabuvat uut aastat kõigile!

Aloitan pyynnöstä tällä sivulla myös Eestin turistikielikurssin heti joululoman loputtua 10.1.2009. Voit toki seurata myös molempia.

Hyvät oppilaat!

Joulut ovat lähestymässä ja kaikilla kova kiire. Ehdotan, että pidämme pienen loululoma ja palaamme asiaan vasta 10. tammikuuta 2009. Siihen asti kaikkea hyvää teille kaikille!

Hyvät oppilaat!

Toivottavasti olette joulukiireiltä ehtineet vilkaista oppitunteihin. Olen muuten huomannut, että joskus selostukseni eivät ole riittäviä. Anteeksi! Hyvästä urheilijasta ei tule välttämättä hyvää valmentajaa, eikä myöskään hyvästä eestin kielen taitajasta tule hyvää kielenopettajaa. Jos jokin asia jää epäselväksi, niin ilmoittakaa siitä heti. Sovitaanko niin?

Ja nyt taas kieliopin pariin!

Edellisellä tunnilla tutustuimme nud-partisiippiin.

nud-partisiippia käytetään, kuten suomen kielessäkin perfektin ja pluskvamperfektin muodostamiseen.

Perfekti

Perfektin muodostaminen on sama, kuin suomen kielessäkin, eli nud-partisiippii liittyy I infinitiivin vartaloon. Astevaihteluverbeilla nud-partisiippi voi I infinitiivin asteesta riippuen olla joko heikko- tai vahvavartaloinen

Mina olen tul/nud               tul/la - tul/nud
Sina oled saa/nud              saa/da - saa/nud
Tema on vii/nud (viedä)      vii/a  - vii/nud

Täytyy vain muistaa, että monikossa nud-partisiipin tunnus ei muutu

Meie olema liitu/nud (liittyä)      liitu/da - liitu/nud
Teie olete vaada/nud (katsoa)  vaada/ta - vaada/nud
Nemad on kuul/nud (kuulla)      kuul/da - kuul/nud



Pluskvamperfekti

Muodostetaan samoin, kuin perfektikin, käyttämällä verbin olla perfektiä

Mina olin söö/nud        (epäsäännöllinen verbi   söö/ma - süü/a - mina söö/n)
Sina olid joo/nud          (          "                 "         joo/ma - juu/a - mina joo/n)
Tema oli lahku/nud  (poistua)
Meie olime maga/nud  (nukkua)
Teie olite luge/nud
Nemad olid tööta/nud  (työskennella)

Kielto

Kieltosana  ei  ei muutu eestin kielessä persoonasta riippumatta.

Preesens

Mina ei loe (lukea)
Meie ei tule

Imperfekti

Sina ei ole
Teie ei saa

Perfekti

Tema ei ole luge/nud  (lukea)            ei ole säilyy muuttumattomana joka persoonassa
Nemad ei ole kukku/nud  (kaatua)

Pluskvamperfekti

Mina ei ol/nud kirjuta/nud                 ei ol/nud säilyy muuttumattomana joka persoonassa
Meie ei ol/nud tund/nud  (tuntea)

Futuuria, kuten suomen kielessäkin, eestin kielessä ei ole. Joskus harvoin käytetään muotoa:

See saab tehtud  (tämä tulee tehtyä)    teh/tud    tud-partisiippi, eli passiivin partisiippi

Olemme tutustuneet verbeihin. Ensi tunnilla opimme tuntemaan nimisanojen taivuttamista.

Kotiethtävä:

ehita/da (*) (rakentaa)

liit/a (+)  (liittää)

pühki/da(+) (pyyhkiä)