|
|
|
|
|
|
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 | 1 | 2 | 3 | 4 |

10. oppitunti (kümnes õppetund)
13.12.2008 10:38 | Heinar
Hyvät oppilaat!
Toivottavasti olette joulukiireiltä ehtineet vilkaista oppitunteihin. Olen muuten huomannut, että joskus selostukseni eivät ole riittäviä. Anteeksi! Hyvästä urheilijasta ei tule välttämättä hyvää valmentajaa, eikä myöskään hyvästä eestin kielen taitajasta tule hyvää kielenopettajaa. Jos jokin asia jää epäselväksi, niin ilmoittakaa siitä heti. Sovitaanko niin?
Ja nyt taas kieliopin pariin!
Edellisellä tunnilla tutustuimme nud-partisiippiin.
nud-partisiippia käytetään, kuten suomen kielessäkin perfektin ja pluskvamperfektin muodostamiseen.
Perfekti
Perfektin muodostaminen on sama, kuin suomen kielessäkin, eli nud-partisiippii liittyy I infinitiivin vartaloon. Astevaihteluverbeilla nud-partisiippi voi I infinitiivin asteesta riippuen olla joko heikko- tai vahvavartaloinen
Mina olen tul/nud tul/la - tul/nud
Sina oled saa/nud saa/da - saa/nud
Tema on vii/nud (viedä) vii/a - vii/nud
Täytyy vain muistaa, että monikossa nud-partisiipin tunnus ei muutu
Meie olema liitu/nud (liittyä) liitu/da - liitu/nud
Teie olete vaada/nud (katsoa) vaada/ta - vaada/nud
Nemad on kuul/nud (kuulla) kuul/da - kuul/nud
Pluskvamperfekti
Muodostetaan samoin, kuin perfektikin, käyttämällä verbin olla perfektiä
Mina olin söö/nud (epäsäännöllinen verbi söö/ma - süü/a - mina söö/n)
Sina olid joo/nud ( " " joo/ma - juu/a - mina joo/n)
Tema oli lahku/nud (poistua)
Meie olime maga/nud (nukkua)
Teie olite luge/nud
Nemad olid tööta/nud (työskennella)
Kielto
Kieltosana ei ei muutu eestin kielessä persoonasta riippumatta.
Preesens
Mina ei loe (lukea)
Meie ei tule
Imperfekti
Sina ei ole
Teie ei saa
Perfekti
Tema ei ole luge/nud (lukea) ei ole säilyy muuttumattomana joka persoonassa
Nemad ei ole kukku/nud (kaatua)
Pluskvamperfekti
Mina ei ol/nud kirjuta/nud ei ol/nud säilyy muuttumattomana joka persoonassa
Meie ei ol/nud tund/nud (tuntea)
Futuuria, kuten suomen kielessäkin, eestin kielessä ei ole. Joskus harvoin käytetään muotoa:
See saab tehtud (tämä tulee tehtyä) teh/tud tud-partisiippi, eli passiivin partisiippi
Olemme tutustuneet verbeihin. Ensi tunnilla opimme tuntemaan nimisanojen taivuttamista.
Kotiethtävä:
ehita/da (*) (rakentaa)
liit/a (+) (liittää)
pühki/da(+) (pyyhkiä)
( Päivitetty: 13.12.2008 15:45 )
- Heinar
Kommentit
Yksityinen viesti
- 14.12.2008 13:01
Yksityinen viesti
- 13.12.2008 19:07
Kommentoi
|
|

|
|