Suhteellisen vaikea eestin kielen kieliopissa on genitiivin muodostaminen. Genitiivin päätteinä voivat esiintyä vokaalit -a, -e, -i, -u. Sääntöja niiden esiintymiseen ei ole. Esimerkiksi:

kari - karja (karja)
meri - mere
pori - pori (lika)
vari - varju (varjo)

Joskus sanan vartalossa tapahtuu muutoksia:

tugi - toe (tuki), tuba - toa (huone)

Joskus genetiivin vartalo on sama, kuin nominatiivi

raske - raske (vaikea; raskas), talu - talu (maatila), maja - maja (talo)

Jos nominatiivi on vahvassa asteessa, niin genitiivi on heikossa asteessa

kapp - kapi (kaappi)
kukk - kuke (kukko)
trepp - trepi (portaat)

Genetiivi on tärkein sijamuoto, sillä sen vartalon avulla muodostetaan kakki ykskön sijamuodot partitiivia lukuunottamatta ja myös monikon nominatiivi.

Nom.               Gen.         Illat.               Nom.(monikko)

tänav (katu) - tänav/a - tänava/sse - tänava/d

tasku            - tasku/   - tasku/sse     - tasku/d