<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>

<rdf:RDF
 xmlns:rdf="http://www.w3.org/1999/02/22-rdf-syntax-ns#"
 xmlns="http://purl.org/rss/1.0/"
 xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
>

<channel rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/">
<title>Eestin kurssi</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/</link>
<dc:language>fi</dc:language> 
<description></description>
<items>
 <rdf:Seq>
  <rdf:li resource="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=30" />
  <rdf:li resource="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=26" />
  <rdf:li resource="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=21" />
  <rdf:li resource="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=20" />
  <rdf:li resource="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=19" />
 </rdf:Seq>
</items>
</channel>


<item rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=30">
<title>Uusimmat: Kesaäloma -Heinar</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=30</link>
<description>Terveisi&amp;auml; kaikille, jotka aloittivat opiskelemisen. Valitettavasti kurssimme keskeytyi, kun tulin siihen tulokseen, etten ole riitt&amp;auml;v&amp;auml;n hyv&amp;auml; opettaja. Yritet&amp;auml;&amp;auml;n uudelleen syksyll&amp;auml;, kun minulla on enemm&amp;auml;n apumaterjaalia. Siihen asti toivotan kaikille kaunista kev&amp;auml;tt&amp;auml; ja kes&amp;auml;&amp;auml;.
</description>
</item>

<item rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=26">
<title>Uusimmat: Omastav - genetiivi -Heinar</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=26</link>
<description>
Suhteellisen vaikea eestin kielen kieliopissa on genitiivin muodostaminen. Genitiivin p&amp;auml;&amp;auml;ttein&amp;auml; voivat esiinty&amp;auml; vokaalit -a, -e, -i, -u. S&amp;auml;&amp;auml;nt&amp;ouml;ja niiden esiintymiseen ei ole. Esimerkiksi:

kari - karja (karja)
meri - mere
pori - pori (lika)
vari - varju (varjo)

Joskus sanan vartalossa tapahtuu muutoksia:

tugi - toe (tuki), tuba - toa (huone)
Joskus genetiivin vartalo on sama, kuin nominatiivi
raske - raske (vaikea; raskas), talu - talu (maatila), maja - maja (talo)

Jos nominatiivi on vahvassa asteessa, niin genitiivi on heikossa asteessa

kapp - kapi (kaappi)
kukk - kuke (kukko)
trepp - trepi (portaat)
Genetiivi on t&amp;auml;rkein sijamuoto, sill&amp;auml; sen vartalon avulla muodostetaan kakki yksk&amp;ouml;n sijamuodot partitiivia lukuunottamatta ja my&amp;ouml;s monikon nominatiivi.

Nom.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; Gen.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; Illat.&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; Nom.(monikko)
t&amp;auml;nav (katu) - t&amp;auml;nav/a - t&amp;auml;nava/sse - t&amp;auml;nava/d
tasku&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; - tasku/ &amp;nbsp; - tasku/sse&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; - tasku/d

</description>
</item>

<item rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=21">
<title>Uusimmat: Rahulikke jõulupühi -Heinar</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=21</link>
<description>
Rahulikke j&amp;otilde;ulup&amp;uuml;hi ja head saabuvat uut aastat k&amp;otilde;igile!

Aloitan pyynn&amp;ouml;st&amp;auml; t&amp;auml;ll&amp;auml; sivulla my&amp;ouml;s Eestin&amp;nbsp;turistikielikurssin heti joululoman loputtua 10.1.2009. Voit toki seurata my&amp;ouml;s molempia.</description>
</item>

<item rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=20">
<title>Uusimmat: Joululoma -Heinar</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=20</link>
<description>Hyv&amp;auml;t oppilaat!

Joulut ovat l&amp;auml;hestym&amp;auml;ss&amp;auml; ja kaikilla kova kiire. Ehdotan, ett&amp;auml; pid&amp;auml;mme pienen loululoma ja palaamme asiaan vasta 10. tammikuuta 2009. Siihen asti kaikkea hyv&amp;auml;&amp;auml; teille kaikille!
</description>
</item>

<item rdf:about="http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=19">
<title>Uusimmat: 10. oppitunti (kümnes õppetund) -Heinar</title>
<link>http://eestinkurssi.suntuubi.com/fi/Uusimmat/?id=19</link>
<description>Hyv&amp;auml;t oppilaat!
Toivottavasti olette joulukiireilt&amp;auml; ehtineet vilkaista oppitunteihin. Olen muuten huomannut, ett&amp;auml; joskus selostukseni eiv&amp;auml;t ole riitt&amp;auml;vi&amp;auml;. Anteeksi! Hyv&amp;auml;st&amp;auml; urheilijasta ei tule v&amp;auml;ltt&amp;auml;m&amp;auml;tt&amp;auml; hyv&amp;auml;&amp;auml; valmentajaa, eik&amp;auml; my&amp;ouml;sk&amp;auml;&amp;auml;n hyv&amp;auml;st&amp;auml; eestin kielen taitajasta tule hyv&amp;auml;&amp;auml; kielenopettajaa. Jos jokin asia j&amp;auml;&amp;auml; ep&amp;auml;selv&amp;auml;ksi, niin ilmoittakaa siit&amp;auml; heti. Sovitaanko niin?
Ja nyt taas kieliopin pariin!


Edellisell&amp;auml; tunnilla tutustuimme nud-partisiippiin.
nud-partisiippia k&amp;auml;ytet&amp;auml;&amp;auml;n, kuten suomen kieless&amp;auml;kin perfektin ja pluskvamperfektin muodostamiseen.

Perfekti

Perfektin muodostaminen on sama, kuin suomen kieless&amp;auml;kin, eli nud-partisiippii liittyy I infinitiivin vartaloon. Astevaihteluverbeilla nud-partisiippi voi I infinitiivin asteesta riippuen olla joko heikko- tai vahvavartaloinen

Mina olen tul/nud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; tul/la - tul/nud
Sina oled saa/nud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; saa/da - saa/nud
Tema on vii/nud (vied&amp;auml;)&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; vii/a&amp;nbsp; - vii/nud

T&amp;auml;ytyy vain muistaa, ett&amp;auml; monikossa nud-partisiipin tunnus ei muutu

Meie olema liitu/nud (liitty&amp;auml;)&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; liitu/da - liitu/nud
Teie olete vaada/nud (katsoa)&amp;nbsp; vaada/ta - vaada/nud
Nemad on kuul/nud (kuulla)&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; kuul/da - kuul/nud



Pluskvamperfekti

Muodostetaan samoin, kuin perfektikin, k&amp;auml;ytt&amp;auml;m&amp;auml;ll&amp;auml; verbin olla perfekti&amp;auml;

Mina olin s&amp;ouml;&amp;ouml;/nud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; (ep&amp;auml;s&amp;auml;&amp;auml;nn&amp;ouml;llinen verbi&amp;nbsp;&amp;nbsp; s&amp;ouml;&amp;ouml;/ma - s&amp;uuml;&amp;uuml;/a - mina s&amp;ouml;&amp;ouml;/n)
Sina olid joo/nud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; ( &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;quot;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;nbsp;&amp;nbsp; &amp;quot; &amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; joo/ma - juu/a - mina joo/n)
Tema oli lahku/nud&amp;nbsp; (poistua)
Meie olime maga/nud&amp;nbsp; (nukkua)
Teie olite luge/nud
Nemad olid t&amp;ouml;&amp;ouml;ta/nud&amp;nbsp; (ty&amp;ouml;skennella)

Kielto

Kieltosana&amp;nbsp; ei&amp;nbsp; ei muutu eestin kieless&amp;auml; persoonasta riippumatta.

Preesens

Mina ei loe (lukea)
Meie ei tule

Imperfekti

Sina ei ole
Teie ei saa

Perfekti

Tema ei ole luge/nud&amp;nbsp; (lukea)&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; ei ole s&amp;auml;ilyy muuttumattomana joka persoonassa
Nemad ei ole kukku/nud&amp;nbsp; (kaatua)

Pluskvamperfekti

Mina ei ol/nud kirjuta/nud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; ei ol/nud s&amp;auml;ilyy muuttumattomana joka persoonassa
Meie ei ol/nud tund/nud&amp;nbsp; (tuntea)

Futuuria, kuten suomen kieless&amp;auml;kin, eestin kieless&amp;auml; ei ole. Joskus harvoin k&amp;auml;ytet&amp;auml;&amp;auml;n muotoa:

See saab tehtud&amp;nbsp; (t&amp;auml;m&amp;auml; tulee tehty&amp;auml;)&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; teh/tud&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp; tud-partisiippi, eli passiivin partisiippi

Olemme tutustuneet verbeihin. Ensi tunnilla opimme tuntemaan nimisanojen taivuttamista.

Kotietht&amp;auml;v&amp;auml;:
ehita/da (*) (rakentaa)
liit/a (+)&amp;nbsp; (liitt&amp;auml;&amp;auml;)
p&amp;uuml;hki/da(+) (pyyhki&amp;auml;)</description>
</item>

</rdf:RDF>

